Meidän kämppä on sellaisessa kohtaa taloa, että tästä kulkee koko ajan joku ohi. Aiemmin vetäisin ikkunaan koristekalvon, kun meni hermo ohikulkijoiden katseisiin. Nyt oli vuorossa parveke. On nimittäin sillä tavalla, että me ollaan kuin akvaariossa, jos verhot on auki.
Aloitin parvekkeen rakentamisen majaksi asentamalla tekoruohomaton. Ei se mikään häävi ole, kaikkein halvin tietysti, mutta ajaa asiansa. 1m x 5m rulla mattoa maksoi Leroy Merlinissä hiukan alta 17e. Rullasta sain lattian ja yhden päädyn. Toista päätyä ei laiteta lainkaan, koska ilmalämpöpumppu puhaltaa siitä suunnasta ja onhan se ihan kiva nähdä edes jostain välistä pihalle.
Koska mulla ei ollut mattopuukkoa, käytin sileäteräistä keittiöveistä. Toimii ihan yhtä hyvin. Sama pätee, jos vaihdat talosi eristeiksi ekovillaa, joka on osaksi sanomalehtipaperia. Ekovillaan ei pure tavallinen villaveitsi, mutta keittiöveitsi sitäkin paremmin. Muista terottaa välillä.
Veitsen lisäksi tietysti mitta, kaksipuolinen teippi, teräväkärkiset sirot sakset, tussi ja sytkäri tulivat tarpeeseen. Olin ehkä vähän tyhmä, kun ostin tuohon hommaan tarkoitettua kaksipuolista teippiä, mutta en halunnut ottaa riskiä tavallisen teipin kanssa. Jos matto ei kestäkään toivomallani tavalla, haluan pystyä vaihtamaan sen.
 |
| Tästä se hauskuus alkaa |
 |
| Eka pala paikallaan, kyllooon hyvä!! |
Kalustus tuotti hieman ongelmia, sillä parveke on tosi pieni. Mulla oli hienot suunnitelmat tehtynä, mutta ei ne sitten toteutuneetkaan. Eniten harmitti, kun olisin halunnut tehdä OSB-levystä kadun puolelle seinän. Siitä olisi tullut niin hieno, kun sen olisi petsannut harmaaksi ja vetänyt venelakan päälle. Siihen olisi saanut kiinnitettyä ihanasti pari kukkahässäkkää. Suunnitelma kaatui siihen, ettei levyä saa mistään leikattuna sopivan kokoiseksi. Mulla ei ole työkaluja ja käsin en ala sahaamaan yhtään mitään.
Etsittiin jo viime vuonna lähialueen rautakaupoista tuota levyä, kun olisin tehnyt sängynpäädyn. Kun löysimme paikan, joka myy levyä, siellä ei ollut leikkauspalvelua. Ja kun löysimme paikan, jossa on leikkauspalvelu, siellä ei myyty levyä tai se oli loppu. Tämä paikka, josta levy oli loppu, ei tilannut sitä lisää, sillä ketjun oli ostanut toinen ketju. Muu levy ei tietenkään käynyt minulle. Onneksi tämä aurinko on pehmentänyt mua sen verran, että jaksan kyllä odottaa. Odotinhan tuon Ikean matonkin kanssa muutaman kuukauden, kun olin ensin käynyt siellä hakemassa olematonta mattoa kolmesti (2x kaverin kyyditsemänä ja kerran junalla), eikä sitä ollut vaikka myyjä oli niin luvannut. Kannatti odottaa, nyt on juuri se matto olkkarissa, minkä halusin.
No mutta, tässä pieni kooste kaatuneista unelmistani. (Tähän dramaattista musiikkia, kiitos)
 |
| Punainen reuna indikoi parvekkeen kaidetta. Nämä eivät ole skaalassa, en jaksanut alkaa piirtämään kunnolla. |
Kuten suunnitelmista näkyy, olin kaavaillut kaiteen peitoksi tekoviherseinämateriaaliasiaa. Homma niiden osalta kaatui siihen, että ne on ihan sikakalliita! Mulla lähtee yleensä vähän lapasesta näissä sisustusjutuissa, mutta nyt päätin pitää kiinni siitä ajatuksesta, että ollaan vuokralla. Toki sitä tekoviherseinämateriaaliasiaa myydään paloina, niin sen voisi muuttaessa ottaa mukaan. Järjen ääni kuitenkin huuteli, että mistäs meinaat löytää samaa sitten joskus, jos/kun muutatte. Meinasin jo luovuttaa, kun muut näköesteet ei olleet lainkaan sellaisia mitä olisin halunnut. Olihan koko parvekeprojekti lähtenyt siitä ajatuksesta, että saisin mahdollisimman paljon vihreää partsille. En ole mikään viherpeukalo, niin tekoversiot oli se pointti koko hommassa. Nyyh.
Parin päivän tuumaustauko tuotti tulosta. Päädyin kangasmaiseen ratkaisuun, sillä se näköeste, joka oli toisteksi paras, ei olisi taipunut kaiteen koristeklönttien kanssa. Ihan kiva, että tommosta vankilarautakalterikaidehässäkkää on piristetty koristeellisilla neliskanttisilla klunsseilla, mutta näköesteen kannalta mahdollisuudet on aika laihat.
Halvin olisi tietysti ollut bambumateriaali. Se vaan, että se olisi melkein pitänyt maalata omaa silmää miellyttäväksi ja sitä en osaa sanoa, olisiko maali pysynyt pinnassa kuinka hyvin. Kristallipalloni on näet huollossa. Olisihan siitä tullut sitten kokonaisuudessaan suurinpiirtein samaa hintaluokkaa valmiin näköesteen kanssa. Onneksi löysin kovan pohdinnan jälkeen antrasiitin harmaata muovipunoskangasta (mikälie), jonka kätevästi asensin klunsseista piittaamatta.
Työn touhussa jäi vähän kuvia ottamatta, mutta tarkkasilmäiset huomaavat minkä virheen tein. Tai ei se nyt niin virhe sinänsä ollut, mutta hankaloitti hommaa kivasti.
 |
| Vaikka laskin kaupassa ottavani kiinnikkeitä tuplasti, ei ne mihinkään riittäneet. |
 |
| Virhe tai epävirhe oli aloittaa ylälaidasta. |
Toisaalta oli ihan hyvä aloittaa ylälaidasta, koska näköestepala oli juuri 1m x 3m. Varaa virheille ei siis käytännössä ollut. Toisaalta alaosaa oli erittäin vit... hankala kiinnittää. Fiksuinta kai olisi ollut edetä ylhäältä alas rivi kerrallaan. No, se on nyt paikallaan ja käsien haavat parantuneet. Aina oppii jotain, kun vaan uskaltaa koittaa.
Pohdittiin yhdessä Aten kanssa kalusteita. Olisi ollut ihana saada vaikka tuo suunnitelmakuvan penkki. Sitäkin olisi kyllä saanut vähän fiksata omaan silmään sopivaksi. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että halutaan jatkossakin kuivattaa pyykit ulkona. Päädyimme sitten eräs kauppareissu nappaamaan Carrefourista mukaamme punaisen tuolin. Se oli vieläpä alessa!
Myöhemmin, kun lähdin ystävän avustuksella hakemaan lisää kiinnikkeitä, kiertelimme muuten vaan Leroyta läpi ennen kassoille menoa. Ynnäilin, että partsilla on nyt matto, näköeste ja tuoli. Vielä tarttisi jonkun pöydän. Pieniä, mulle kelpaavia pöytiä ei ollut sopuhinnalla ''missään'', en halunnut alkaa vääntämään itse ja leca-harkkoja ei täällä myydä. Kuinka sattuikin sopivasti, että käveltiin osastolle, jossa myytiin varastoon tarkoitettuja hyllyjä.
Olin ihan varma, että ne on kalliita, koska ne kestävät painoa tosi paljon siihen nähden, kuinka kevyitä ovat. Kyllä olin väärässä. Sain metallihyllyn, jonka kaikki 4 hyllyä kestävät kukin 50kg kuorman vain kympillä! Oi onnea ja kiitokset ystävälle yllyttämisestä.
 |
| The tuoli |
 |
| Vähän tuo hylleröinen vaikutti kiikkerältä, joten vetäisin sen nippusiteillä kiinni kaiteeseen. |
Hylly ei tuollaisenaan tuonut kovin paljoa näkösuojaa partsin päätyyn, joten ajattelin ostaa vielä 1m x 1m palan tuota samaa tekonurmea. Siitä saisi hyllyn yläosaan taustan ja alimmaiseen väliin ''oven''. Suunnittelin nimittäin alimmalle tasolle siivousvehkeiden säilytyksen ja ei noita ämpäreitä jaksaisi aina kattella, vaikka onkin Suomalainen. No, tämä idea kaatui siihen, että 1m x 1m palan sai tilattua vain Leroyn verkkokaupasta. Koska hintaa palalle olisi tullut alle 4e, laskeskelin mielessäni postikuluja ja koko homman kannattavuutta. Tietysti olisin voinut käydä ostamassa toisen 1m x 5m rullan, mutta mihin olisin tunkenut sen ylimääräisen 4m muovitavaraa. Niinpä suunnitelma muuttui jälleen.
Ja niin eräänä kauniina keväisenä päivänä kuljeskelin kiinakaupassa uusien verhojen kiilto silmissäni, kun sain idean. Taidan koittaa tehdä taustan ekaan hyllyväliin glitteröidystä vaahtomuoviaskarteluarkista. Otin niitä kaksi ja kirkasta lakkaa sprayna, koska se glitteri levittäytyi jo kaupassa joka paikkaan.
Tuumasta toimeen! Teippasin palat toisiinsa kiinni, rei'itin oikeista kohtaa ja vetäisin nippareilla kiinni hyllyyn. Sen jälkeen nauroin. Eihän tuo viritelmä sopinut alkuunkaan yhtään minkään kanssa. Päätin, että annan sen olla, kunnes sade vie koko pjaskan mennessään tai saan sitä pirun mattoa jostain lisää vain sen verran mitä tarvitsen. Sitten tuli naapuri.
Hän oli kovin innoissaan mun projektista ja sanoi miettineensä heidänkin parvekkeelle tuollaista mattoa. Heillä on tietty saman kokoinen parveke kuin meillä. Tultiin jutustelun päätteeksi siihen tulokseen, että hän laittaisi maton vain lattiaan ja minä saisin häneltä yli jäävän metrin palan hyllyyni. Vaihtarina antaisin loput teipit, niin hänen ei tarvitsisi ostaa kuin yksi rulla. Täydellistä! Nyt odotellaan jännittyneinä milloin hän aloittaa projektinsa.
Partsi ei vielä ole valmis, mutta ainakin saadaan olla nyt enemmän rauhassa katseilta. Erikoismaininnan haluan antaa löytämälleni puutarhatontulle, joka näyttää kansainvälistä käsimerkkiä ja jota Atte inhoaa. Se on oikeasti huonetuoksu ja tuoksuu edelleen, vaikka on ollut viikon päivät parvekkeella ja kokenut jo pari vesisadettakin.
 |
| Tonttu on Ole Tú:sta fuengirolan kirkon kupeesta |
 |
| Pyykit yrittää vähän viedä tilaa, mutta silti mahtuu elämään |
 |
| Ihan kiva tästä tuli! |
 |
| Kaamos-neiti approves |
