Harmaita hiuksia aiheuttavat asiat ja ominaisuudet

Tänään päätin kirjoitella vähän negatiivisista puolista täällä olemisen suhteen. Mulla ei ole ollut mitenkään huono päivä tai angstinen fiilis. Jotenkin tuntuu luontevalta kirjoittaa negatiivisista asioista, koska seuraavaksi aion listailla positiiviset asiat. Ei voi olla positiivista, jos ei ole negatiivista. Olipas diippiä. No, tässä nämä mistä saan harmaita hiuksia. Olkaatten hyvätten!

Asunnot.

Koska ei ole eristeitä, on talvella päivisin lämpimämpi ulkona kuin sisällä. Kylmin kokemani sisälämpötila kotona on ollut +16C. Joku hämärä muisto on myös lukemasta +14,5C, mutta en mene takuuseen onko se ollut unta vai totta. Ekassa asunnossa meillä ei ollut ilmalämpöpumppua ja silloinen vuokranantajamme ei suostunut sellaista hommaamaan, vaikka kuinka yritimme väsyttää häntä. Lämmitysmuotona meillä oli silloin kaasulämmitin. Kylmä ja kostea asunto veti homeeseen alta aika yksikön ja kaasulämmittimestä tuleva kosteus ei ainakaan auttanut asiaan. Eleltiin sitten reipas vuosi kuumassa ja homeisessa.

Nykyisessä asunnossa on ilmalämpöpumppu ja se on oikein oiva vekotin. Toki edelleen on se ongelma, että lämpö menee harakoille, koska jokaisesta luukusta vetää. Tästä maasta ei taida löytyä sellaista ei-miljoonaluokan asuntoa, jossa olisi kunnon ikkunat ja ovet. Aina vetää. Ja kun vetää, tulee ulkoa kivasti myös ''Saharan hiekka'' ja kaikki muu pjaska sisälle. Hiekka koostuu pienen pienistä jyväsistä, jotka ihanasti matkaavat tuulten mukana vetten yli tänne meille ja joko puhallellen saapuvat jokaiseen rakoseen ja koloseen tai satavat veden mukana alas. Lopputalvesta saattaa olla tarpeellista seurata säätiedoitusta, etenkin jos haluaa pestä ikkunat. Tai autonsa. Tai terassinsa. Tai mitä vaan, joka on kosketuksissa ulos. Tuohon tiettyyn aikaan vuodesta lattioidenpesuvesikin on ihan punertavaa, kun hiekka sniikkailee jopa sinne pimeimpään ja kaukaisimpaan asunnon nurkkaan. 

Asunnot on mun mielestä tosi pieniä. Jos asuntoilmoituksessa mainitaan neliöt, kannattaa tarkistaa onko kyseessä asuinneliöt. Yleensä neliöitä ei ilmoiteta, joten ''1 mh asunto'' voi olla kaikkea 35 asuinneliön ja 60 asuinneliön väliltä. Täällä asunnon neliöihin lasketaan kaikki. Parveke, asunnolle laskettu osa yleisistä tiloista kuten käytävistä ja rakenteista, mahdollinen varasto jne., joten vain paikan päällä käymällä selviää onko asunto omiin tarpeisiin sopiva. Kamalan hankalaa vertailla. Nykyinen asuntomme on nippa-nappa sopiva, tilaa saisi keittiössä ja kylppärissä olla enemmän, mutta näillä mennään. Eipähän enää tarvitse etsiä oikeasti pitkäaikaista asuntoa. 

Se pitkäaikaisen asunnon määritelmä on yksi piru näin pysyvän asukkaan ja työssä käyvän ihmisen näkövinkkelistä. Ilmoituksessa saattaa lukea isolla VUOKRATAAN PITKÄAIKAISESTI ja tekstissä selviää, että tämä pitkäaikainen tarkoittaa kuukautta/kahta/kolmea jne ihan sinne 11kk asti. Nykyisen lain mukaan sopimus tehdään vuodeksi (12kk) ja se jatkuu sen jälkeen vielä kolme vuotta ilman erillisiä ilmoituksia. Tokihan kahden välinen sopimus menee aina edelle, joten vuokra-aika voi olla mitä vain. Moni haluaa vuokrata asuntoaan talvella ''pitkäaikaisesti'' ja kesällä sitten turisteille kovaan hintaan. Nämä rahanhimoiset ja usein myös asunnon kunnon suhteen välinpitämättömät vuokranantajat kusevat muiden muroihin. Lakeja tiukennetaan koko ajan, jotta meille tavallisille pulliaisille olisi asunto ihan jokaisena vuoden päivänä ilman, että meidän pitää muuttaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Moni untuvikko ei tiedä sitäkään, että ei koskaan kannata allekirjoittaa sellaista vuokrasopimusta, jossa on erikseen sovittu kesäkuukausille korkeampi vuokra. Täällä on vielä niin sanotusti vuokranantajien markkinat, mutta suunta muuttuu toivottavasti tulevaisuudessa. Tuntuu, että täällä on töitä, muttei asuntoja. Kun Suomessa taas on asuntoja, muttei töitä. 

Vuokrien hinnat on viime vuosien aikana nousseet todella paljon. Kun suunnittelimme muuttoa vuonna 2015, modernin 2mh asunnon esikaupunkialueelta sai noin 400 eurolla. Kun muutimme vuonna 2016, samanlaisen asunnon hinta olikin jo 500 euroa. Nyt vuonna 2018 maksamme tuollaisesta asunnosta 700 euroa. Ja tuohon tietysti vesi ja sähkö päälle, mahdollisesti myös jätemaksu. Eniten hirvittää ja harmittaa niiden puolesta, jotka joutuvat asumaan kimppakämpässä ja maksamaan yhdestä huoneesta sen 500 euroa. Jos vaan mahdollista, kannattaa ostaa asunto, sillä yhtiövastikkeet pyörii viiden kympin molemmin puolin. 

Usein vuokra-asunnot on valmiiksi kalustettuja ja maahan muuttajalle se on ihan kätevää, mutta en edes aloita paasaamista kalusteiden määrästä ja kunnosta. Lyhyesti sanottuna roskiskamaa ja tuoleja tuntuu aina olevan joka paikka täynnä. 

Kylmän muijallakin on rajansa. Kotona ei ole kiva palella!

Asiakaspalvelu. 

Tuntuu, että joko saan viimeisen päälle palvelua tai en palvelua lainkaan. Ihan sama puhunko auttavaa espanjaa vai sujuvaa englantia. Hyvää asiakaspalvelua tuntuu saavan kaupoissa (paitsi kiinakaupat), leipomoissa, kahviloissa, yleensäkin paikoissa, joista ostan jotain. Huonoa asiakaspalvelua tai palvelematta jättämistä saan osakseni lähinnä (Los Bolichesin) postissa, Orangen puhelinaspassa, lääkäriaseman luukulla, poliisilaitoksella jne. Yleisesti siis paikoissa, joista en suoranaisesti osta mitään, mutta jonka palveluja tarvitsen. 

Ihan näin ohi mennen pari esimerkkiä. Orange on laskuttanut meitä liikaa toukokuusta 2017 asti. Ollaan käyty liikkeessä monta kertaa, mutta eivät voi (suostu) tehdä asialle mitään. Ollaan soitettu heidän asiakaspalveluunsa niin monta kertaa, että on mahdotonta pysyä laskuissa enää mukana. Nyt on kesäkuu 2018 ja asia on edelleen kesken. 

Ehdottomana lempparina paskasta aspakokemuksesta komeilee erikoissairaanhoidon lääkäriajan peruminen. Ensin soitin asemalle, josta sain ajan. Ei onnistu, soita sinne missä aika on ja luuri kiinni. Ei annettu edes puhelinnumeroa. Näppärästi sitten uiskentelin aikani internetin ihmeellisessä maailmassa ja löysin tuon ilmeisesti hyvin salaisen puhelinnumeron. Soitin, selitin asiani ja annoin nie-numeroni ja vastaus oli sama, ei onnistu. Kun kysyin miksi, sain niin paksua ja nopeaa andalucian murretta vastaukseksi, ettei mitään mahdollisuutta ymmärtää sanaakaan. Kysyin puhuuko hän englantia. Ei ja luuri kiinni. Soitin uudestaan ja kysyin mistä numerosta voi saada peruttua ajan ja kenen kanssa voin puhua englanniksi (koska ilmeisesti auttava espanjani ei kelpaa). Ei puhuta englantia ja luuri kiinni. Hengitin kerran syvään ja totesin, että en sitten ilmeisesti peru aikaa. Hoitoalalla töissä olleena tämä ratkaisu ei tunnu kovin hyvältä. Eniten ärsyttää, että sain kerrottua asiani, annettua nie-numeroni ja homman piti olla selvä. Tarkistin vielä myöhemmin ja olin kyllä soittanut ihan oikeaan numeroon. Tottakai aina on mahdollisuus maksaa tulkille ajan perumisesta, mutta mulla meni käpy koko touhuun niin pahasti, että mielummin maksan käymättä jääneestä ajasta, kuin tulkista. Jos sieltä edes laskua tulee. 

Kuumuus.

Kylmän muija ei pidä kuumasta. Lämpimästä kyllä, mutta noi neljän kympin varjolämpötilat on jotain ihan älytöntä. Jos olisi mahdollisuus, viettäisin aina kuumimman ajan kesästä Suomessa.

Vesi. 

Vesi itsessään haisee pierulta ja on ihan järkyttävän makuista, vaikka juomakelpoista onkin. Hiukset on käkkäränä veden vuoksi ja pyykinpesukoneeseen pitää aina muistaa laittaa jauhettu vedenpehmennystabletti ettei kone tukkeudu. Jauhettu siksi, että kokonaisena se ei liukene kunnolla ja vaatteisiin jää raitoja. Ihan sama onko kalliita tabuja vai halpoja. 

Vedenpaine on usein olematon etenkin, jos talossa vettä juoksuttaa joku muukin. 

Uima-altaissa oleva vesi on niin myrkytettyä, että iho huutaa hoosiannaa ja silmät punoittaa lyhyenkin visiitin jälkeen. Olen kuullut huhua, että silmien punoitus johtuisi vedessä olevasta virtsasta, mutta mene ja tiedä. Jos näin on, myrkkyjä ei ilmeisesti ole sittenkään tarpeeksi. 

Sade on mielenkiintoinen ilmiö täällä. Ei harvinaisuutensa vuoksi vaan lähinnä sen, että sitä ei suomalainen ymmärrä ennenkuin itse kokee, että sitä voi sataa aivan jär-jet-tö-mäs-ti! Esterin perse saa täällä ihan uuden merkityksen. Vuorilta valuva vesi saa aikaan vyörymiä ja täällä alhaalla tulvia. Jos asunnossa on aikansa eläneet ikkunat, lorottelee sade sisälle ja sielläkin tulvii. Kadut on ihan sikaliukkaita ja liikenne on tiltissä. Se jaksaa joka vuosi ihmetyttää, miten vettä liruu alas vielä pitkien aikojen päästä talven viimeisestä sateesta. 

Pienet piirit ja (suomalaiset) ihmiset.

Suomalaisten yhteisö täällä on tiivis ja tarpeellinen, silti toisinaan ärsyttää, että kaikki tuntee toisensa. Juorut liikkuu valon nopeudella, niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Suurin osa katukuvan suomalaisista on eläkeläisiä ja suurin osa palveluista sekä harrastuksista näyttää olevan suunnattu heille. Aivan varmasti saa työikäinen osallistua selkä-hartia-jumppaan klo 10.30 rannalla, mutta usein työikäiset on tuohon aikaan työmaalla. Palvelujen ja harrasteiden hinnoittelu on mielestäni eläkeläissopivaa eli kallista. Helpoimpana esimerkkinä kymmenen euron joogatunti. Se on paljon enemmän kuin minun palkkani tunnilta. Kynsien kestolakkaus pyörii kolmen kympin paikkeilla tai ylikin. Vaikka rahaa jää pakollisten menojen jälkeen enemmän, en silti voi käydä joka kuukausi esimerkiksi parturissa. 

Oma lukunsa on elämäm koululaiset. Tuntuu, että täällä niitä on suhteessa enemmän kuin normaaleja ihmisiä. Tai sitten vanhemman polven nettietiketti on aika lailla hatarampi, kuin meidän nuorempien. Ainahan Facebook-ryhmissä on riitoja, mutta meidän suurimmassa ryhmässä, Costalla mitä tahansa ja missä tahansa, saadaan riita aikaiseksi ihan mistä vain. Siellä pätevät kilpaa talviasukkaat ja lomailijat, samalla kun todelliset tietäjät eivät kusekaan ryhmän suuntaan ja elävät elämäänsä netin ulkopuolella. Yksi ryhmäläisten kestosuosikki ihmisten lynkkausta ajatellen on koirat. Jos joku joskus erehtyy kysymään, mistä voi saada tietoa sen-ja-sen rodun kasvattajista ja pennuista, syttyy sota. Olet automaattisesti Saatanan kätyri, jos et adoptoi tappotarhalta käytösongelmaista sekarotuista. Ihan sama, haluatko laajentaa Saksanpaimenkoirien geenipoolia Suomessa breedaamalla espanjan tuontia tai harrastaa näyttelyitä Bichon Friséen kanssa. Olet kätyri. Häpeä. 

Aika ja aikataulut.

Suomalaisen työrytmin sovittaminen espanjalaiseen elämän rytmiin on haastavaa. Moni tekee töitä klo 7 alkaen eli Suomessa kello on silloin 8. Täällä esimerkiksi fuengirolan sisäiset bussit alkaa liikennöidä vasta klo 8. Jos olet onnistunut löytämään asunnon kävely/pyöräilymatkan päästä työmaata, ei ole ongelmaa. Jos kuitenkin on käynyt huono tuuri ja asunto on matkojen päässä, täytyy alle ottaa auto tai mielummin mopo. Parkkipaikkoja on laihanlaisesti ja mopo on kätevämpi sulloa ruutuun. Junalla toki pääsee kulkemaan jo kuuden jälkeen aamulla, jos vaan sattuu asumaan järkevässä kohtaa. Itsellä esimerkiksi työmatkaa on 4km ja jos menisin junalla, kävelisin ensin noin 20min junalle, kyydissä olisin 2min ja sen jälkeen vielä 15min kävely työmaalle. Käytännössä haaskaisin rahaa ja myös aikaa, koska juna kulkee niin, että mun on ajallisesti järkevämpää kävellä koko matka. Tai polkea, kummin vaan. 

Kun päivätyöläiset pääsee töistä, on turha haaveilla pääsevänsä pankkiin tai muualle hoitamaan asioita. Mulla työpäivä loppuu usein klo 15.15 ja silloin on siesta. Onneksi ruokakauppa on auki ja bussi kulkee. Kotiin päästyäni ei tule enää lähdettyä mihinkään ja se on kyllä ihan oma mokani. Vaikka siestan jälkeen lähtisinkin liikkeelle, en siltikään pääsisi pankkiin tai mihinkään virastoon asioille. Lääkärille on joskus ilta-aikoja, mutta ne on harvassa ne. 

Aika yleensäkin kulkee täällä eri tavalla. Vuodenaikojen vaihtelut ei ole niin suuria kuin Suomessa. Se aiheuttaa sekavuutta ajantajussa. Atte luuli ekana vuonna, että seuraavaksi juhlitaan pääsiäistä ja meinasi pyrstölleen lentää, kun sanoin, että vappua. Vuosi tuntuu kestävän ikuisuuden ja silti onkin jo taas joulu. Kassajonossa tuntuu kuluvan viikko, kun kassahenkilö juttelee mukavia asiakkaiden kanssa. 

Bussiaikataulut pitää parhaiten kutinsa syksyllä, kun kesän turistit on lähteneet ja talviasukkaat ei ole vielä saapuneet. Samoin keväällä. Talviasukkaat on lähteneet ja turistit ei ole vielä saapuneet. Kaikkina muina aikoina eli suurimman osan vuodesta aikataulut heittää härän pyllyä. Useimmilla pysäkeillä on onneksi valotaulut, josta näkee kuinka monen minuutin päästä bussi saapuu. Pysäkillä kannattaa toki olla jo siihen aikaan, kun aikatauluun on merkitty, niin ei ole ainakaan itse myöhässä. Tiistaisin ja lauantaisin ne on vuoden ympäri myöhässä, koska tiistaisin ferialla järjestetään markkinat ja lauantaisin suuri kirpputori. Junaan voi sentään luottaa. Paitsi silloin kun sataa. 

Junalippuautomaatti valittaa ''NoMoreCr...'' Selkeesti se ei halua, että taivas itkee. 

Tämmöistä murmutusta tällä kertaa. Onneksi kaikki mieleen tulleet negatiiviset asiat on omasta asenteesta ja sopeutuvuudesta kiinni. Muutaman vuoden integroitumisen jälkeen varmaan nauran tällekin postaukselle.